10. Jalostuksella ohjataan haluttujen ominaisuuksien periytymistä

Maissin alkuperäinen laji on todennäköisesti teosintti.
 Siitä on jalostettu nykyinen maissi,
jonka tähkä on alkuperäiseen verrattuna valtava

Jalostuksella tarkoitetaan ihmisen tekemää suunnitelmallista kasvien ja eläinten ominaisuuksien valikoimista ja parantamista eli toisin sanoen se on ihmisen ohjaamaa evoluutiota. Useimmiten ihmisen tavoittelemat kasvien ja eläinten ominaisuudet ovat erilaisia kuin luonnonvalinnan suosimat. Jos ympäristöolot pysyvät vaikaina, luonnossa menestyvät yleensä parhaiten keskiverta yksilöt, kun taas ihminen suosii jalostuksessa ääriominaisuuksia.

Valintajalostus tarkoittaa sitä että ihmisen mielestä tärkeitä ja parhaita ominaisuuksia ilmentävät yksilöt valitaan jatkamaan sukua. Valintajalostus johtaa samankaltaiseen lopputulokseen kuin suuntaava luonnonvalinta luonnon populaatioissa.

Risteytysjalostuksella lisätään perinnöllistä muuntelua. Risteytysjalostuksen avulla pyritään saamaan aikaan uusia ominaisuusyhdistelmiä. Tavoitteena on jalostaaa yksilöitä, joilla on useita hyviä ominaisuuksia.

Alkuhärkä

 Jalostettu härkä

Kasvijalostuksessa käytetään myös mutaatioita. Kasvijalostuksessa voidaan käyttää tarkoituksellisesti aikaansaatuja geeni- ja kromosomistomutaatioita (esim. vaikka gamma-säteilyllä). Mutaatiojalostuksen tuloksena on suuri määrä satunnaisia geneettisiä muutoksia, koska mitkä tahansa geenit voivat muuttua. Kasvikromosomisto saadaan kaksinkertaistettua kässittelemällä siemeniä rai kasvavia versoja myrkkyliljasta eristetyllä kolkisiinilla, joka estää tumasukkulan synnyn. Tällöin mitoosissa kromosomit jäävät samaan tytärsoluun eli siemenistä kehittyy polyploidisia kasveja. Kun kromosomistot ovat peräisin samalta lajilta, kyseessä on autopolyplidia. Autopolyploidiset kasvit ovat useimmiten normaaleja kasveja suurempia ja satoisampia. Kun kromosomistot ovat peräisin eri lajeilta, on kyseessä allopolyploidia.

Solukkoviljelyn avulla tuotetaan kasviklooneja. Solukkoviljelyn avulla saadaan tuotettua nopeasti suuri määrä kasviyksilöitä, joilla on jokin toivottu ominaisuus. Solukkoviljelyssä uusia kasveja tuotetaan niiden kasvusolukoista tai yksittäisistä soluista. Haploidiajalostuksessa kasvatetaan hedelmöittymättömästä munasolusta tai siitepölyhiukkasen esiasteesta solukkoviljelyssä uusi taimi. Koska haploidisella taimella on vain puolet kasvin normaalista kromosomimäärästä, siinä ilmenevät myös resessiivisetkin alleelit, ksoka niiden vastinalleelit puutuvat. Niiden kromosomisto voidaan kaksinkertaistaa kolkosiinilla, jolloin niistä tulee kaikkien ominaisuuksien suhteen homotsygoottisia.

Lisääntymisbiologiset menetelmät ovat nopeuttaneet eläinjalostusta.
Lisääntymisbiologisia menetelmiä ovat:

• Keinohedelmöitys
• Kerätään tarkoin valittujen koiraiden simennestettä, joka käsitellään ja pakastetaan.
• Koeputkihedelmöitys
• Munasolut ja siittiöt kypsytetään eri elatusliuoksissa ja hedelmöitys tapahtuu, kun solut siirretään samaan elastusliuokseen
• Alkion siirto kohtuun suoritetaan muutaman päivän kuluttua
• Alkionsiirto
• Alikoita tuottamaan valitaan parhaat jalostuseläimet
• Alkio voidaan siirtää minkä tahansa saman lajin naaraan kohtuun kehittymään

Kuvat: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi1/09._jalostus_ja_biotekniikka/9.1_jalostus?C:D=hNyM.g13w&m:selres=hNyM.g13w