lauantai 15. marraskuuta 2014

13. Lääketieteessä kehitetään jatkuvasti uusia rokotteita ja hoitomenetelmiä

Bakteerihoitoja hoidetaan antibiooteilla.Antibiootit ovat bakteerien ja homeiden valmistamia aineita, joilla ne tappavat kilpailijoitaan tai estävät niiden kasvua ja lisääntymistä. Esimerkkejä yleisesti käytetyistä antibiooteista ja niiden vaikutustavoista:

  • Penisilliini
    • Estää soluseinän rakentumisen
  • Erytromysiini
    • Estää proteiinisynteesin
  • Tetrasykliini
    • Estää proteiinisynteesin
  • Rifampsiini
    • Estää nukleiinihapposynteesin
  • Vankomysiini
    • Estää soluseinän rakentumisen
Suurin osa rokotteista valmistetaan geenitekniikan avulla. Uusia rokotteita joudutaan kehittämään koko ajan, koska bakteerit ja virukset muuntelevat nopeasti. Perinteisten rokotteiden teho perustuu heiokennettyihin tai tapettuihin mikrobeihin tai niiden osiin. Geenitekniikan avulla valmistetaan entistä tehokkaampia ja turvallisempia rokotteita.

Biotekniikan avulla tuotetaan lääkeproteiineja ja täsmälääkkeitä. Yksinkertaisia proteiineja tuotetaan bakteeri- ja hiivasoluviljelmissä. Monimutkaisempia lääkeproteiineja pitää valmistaa joko nisäkässoluviljelmissä tai muuntogeenisissä eläimissä. Bioteknisen valmistuksen etuja ovat valmisteen puhtaus ja prosessin tehokkuus.
Bioteknisesti valmistetaan monoklonaalisisa vasta-aineita, jotka ovat täsmälleen samanlaisia ja kiinnittyvät ainoastaan yhteen tiettyyn kohtaan antigeeniä.
Interferonit ovat elimistön omien solujen tuottamia proteiineja, jotka estävät virusten lisääntymistä.

https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/bi
ologia/symbioosi2/luku1/mediamappi/kuvat2/kantasolu
Kantasoluista erilaistettujen solujen käyttöä solukorvaushoidoissa tutkitaan.  Lähes kaikkikykyisiä kantasoluja on vain alkiossa. Nykyisellä tekniikalla kantasoluja tehdään lähes mistä tahansa solutyypistä. Ongelmana hoidossa on geenimutaatiot.

Geenihoito on sairauden hoitamista geeninsiirron avulla. Geenihoidossa ei korjata potilaan omaa virheellistä geeniä, vaan sairaan kudoksen soluihin siirretään tomiva geeni, jonka ohjeiden mukaan elimistöön alkaa syntyä puuttuvaa proteiinia.
Geenihoitoon liittyy monia ongelmia:
http://www.duodecimlehti.f
i/web/guest/arkisto?p_p_
id=Article_WAR_DL6_Artic
leportlet&p_p_action=1&p_
p_state=maximized&p_p_mode=
view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_cou
nt=1&viewType=viewArti
cle&tunnus=duo97968
  1. Geenin siirtoa ei osata tehdä kohdistetusti
    • Siirtogeeni voi kiinnittyä mihin kohtaan tahansa potilaan solun DNA:ssa
  2. Geeninsiirto juuri haluttuun kudokseen ei aina onnistu
  3. Käytettyjen vektorien tehottomuus siirtogeenien kuljettajina
  4. Geenin toiminnan hiipuminen vähitellen.
Suomalaiseen tautiperintöön vaikuttaa asutushistoria. Suomalaisella tautiperinnöllä tarkoitetaan sellaisia harvinaisia perinnöllisiä tauteja, joita esiintyy Suomessa enemmän kuin muualla maailmassa.
Suomalainen tautiperintö selittyy sattumalla ja isolaatiolla. Suomalaiset polveutuvat hyvin piensetä väkimäärästä, ehkäpä vain noin muutamasta sadasta. Suomen asuttajat toivat sattumanvaraisen valikoiman eurooppalaista ja aasialaista geeniperimää. Jotkin muualla hyvin harvinaiset alleelit olivat muuttajissa yliedustettuina, ja monia yleisesti edustettuja alleeleja ei puolestaa tullut heidän mukanaan lainkaan. Ilmiötä kutsutaaan perustajavaikutukseksi.
Väestöön ei tullut myöskään monia uusia alleeleita ympäröiviltä alueilta, koska kaukainen sijainti, ympäröivät meret, asumattomat erämäät ja erikonen kieli eristi suomalaiset muista kansoista.

Kudosteknologialla tarkoitetaan keinotekoisten kudosten ja elinten kehittämistä. Kudos- ja elinsiirtoihin liittyvien hylkimisreaktioiden vuoksi etsitään uusia menetelmiä, joilla nämä ongelmat voitaisiin välttää. Yksimenetelmä on kudosteknologia, jossa yhdistyvät biologia, lääketiede ja insinööritieteet.
Mikäli eläimiä kaytetään elintehtaina, vaarana ovat eläimistä ihmisiin siirtyvät taudit eli zoonoosit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti